Julkaistu 31.8.2022
Alustataloudessa yrittäjän ja työntekijän roolit joutuvat uudenlaisen arvioinnin eteen. Kun osaajalta puuttuvat palkkatyösuhde alustaan ja toimeksiantajaan eikä hänellä liioin ole yrittäjäeläkevakuutusta, saati yrittäjätuloakaan, mikä hän silloin on?
Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Eveliina Saari oli pitämässä erään tilaisuuden avauspuheenvuoroa, kun hän päästi suustaan tahattoman sammakon. Ensin hän kysyi: ”ketkä täällä ovat työntekijöitä – nostaisitteko kätenne ylös?” Sitten hän jatkoi näin: ”entä ketkä kuvittelevat olevansa kehittäjiä tai esimiehiä, nostakaa käsi ylös.”
Siis kuvittelevat.
Seurasi hämmentynyt hiljaisuus.
Vaikka kyseessä oli lipsahdus, se pisti tutkijan miettimään, olisiko tuossa aivopierussa sittenkin totuuden siemen.
Itsenäistä osaamisen taloutta
Alustatalous on työntekemisen malli, jossa johtamisen ja esimiesroolin määritteleminen on vaikeaa. Akavan asiantuntija Anu Tuovisen mukaan itsensä työllistymisen kasvu joko alustojen avulla tai muulla tavoin edellyttää tulevaisuuden työntekijöiltä entistä parempaa kykyä ohjata itseään ja tunnistaa oma työhyvinvoinnin tila myös silloin, kun esimiestä ei ole. Se puolestaan vaatii vahvaa itsensä johtamista, johon kuuluvat muun muassa hyvä itsetuntemus ja luottamus omaan tekemiseen sekä kykyä ja halua tehdä työtä itsenäisesti ilman jatkuvaa ulkopuolista kontrollia.
Työn itsellisen luonteen lisäksi alustatyölle on tyypillistä algoritminen johtaminen eli tekoälypohjainen työn fasilitointi. Se on tehokkuuden lähde, mutta samalla se vähentää ihmisten välistä vuorovaikutusta, mikä on merkittävä myötävaikuttaja työnimun kokemisessa. Sääntöjoukkoihin perustuva työn johtaminen voi myös heikentää alustan läpinäkyvyyttä ja samalla käyttäjien kokemusta reiluudesta. Tekoäly voi johtaa esimerkiksi syrjiviin palkkauspäätöksiin vaikkapa sukupuolen perusteella.
Haasteista huolimatta alustatyö on tullut mitä ilmeisimmin jäädäkseen. Ammattiliitto Pro näkeekin alustatalouden seurauksena työelämän digitalisaatiosta.
Motivoiva mielikuvitusjohtaja
Eläketurvakeskuksen mukaan työntekijän ja yrittäjän selvin ero on siinä, että työntekijä tekee työtä työsuhteessa ja yrittäjä tekee työtä niin sanotusti omaan lukuunsa. Useimmissa tapauksissa alustojen kautta toimivat henkilöt eivät ole palkkatyösuhteessa alustaan tai sen kautta saamaansa toimeksiantajaan. Suomessa vallitsevan kahtiajaon mukaan alustoilla työskentelevät ovat siis lähinnä yrittäjiä, vaikka kaikilla ei olekaan yrittäjäeläkevakuutusta ja yritystoiminnasta ansaittuja tuloja. Se hämmentää ja aiheuttaa helposti ristiriitatilanteita esimerkiksi työttömyysturvaa hakiessa. Entä kuka pitää huolen alustatyöläisen hyvinvoinnista silloin, kun työntekijä kohtaa haasteita työelämässään: kun työkuorma alkaa käydä liian suureksi, työtuntien ylittyminen on enemmän sääntö kuin poikkeus ja työn merkityksellisyyden tuntu katoaa?
Samaa miettii Saarikin ja esittää retorisen kysymyksen:
– Onko esimies jokaisen työntekijän pään sisällä oleva eteenpäin piiskaava ja kannustava sisäinen ääni, jonka jokainen voi kuvitella sellaiseksi, jota kulloinkin tarvitsee? Saari kysyy.
Niin tai näin, fakta on kuitenkin tämä: Alustatyöntekijällä ei ole oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, häntä ei suojaa työaika- eikä työsuojelulainsäädäntö eikä hänellä ole oikeutta työterveyshuoltoon, koska alustatyötä tekeviä pidetään yrittäjinä, jotka työskentelevät työtä tarjoavan yrityksen kumppaneina. Työ- ja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto on kuitenkin asiasta erimieltä. Se antoi lokakuussa 2020 lausunnon, jonka mukaan ruokaa verkkoalustan kautta välittävän yhtiön ja sen lähettien välinen yhteistyö on työsuhde.
Niin kauan kuin ammattiliitot ja alustatyö tarjoavat yritykset ovat erimieltä asiasta, alustatyöntekijä tulee pysymään väliinputoajana, jolle kuuluvat sekä yrittäjän että työntekijän vastuut ja velvollisuudet.
Teksti: Maiju Korhonen, viestintäasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu