Reiluudessa ovat alustatyöntekijän hyvinvoinnin avaimet

Julkaistu 2.8.2022

Alustat muuttavat käytännöillään työn tekemisen ja organisoinnin tapoja. Työntekemisen reiluus on yhteydessä työntekijöiden kokemaan hyvinvointiin ja terveyteen.

Alustatyössä koetaan sekä reiluutta että epäreiluutta. Reiluuden on havaittu kytkeytyvän tekijöiden terveyteen, hyvinvointiin ja työuriin, ja se on myös tärkeää alustatalouden ja hyvinvointiyhteiskunnan kehityksen kannalta. Lisäksi se vaikuttaa myös alustatyön yhteiskunnalliseen legitimiteettiin. Kansainvälinen Fairwork-verkosto on kiteyttänyt viisi alustatyön reiluuden periaatetta pähkinänkuoreen. Ne ovat reilu palkitseminen, reilut työolot, reilu sopiminen, reilu johtaminen ja reilu edustuksellisuus. Myös työnantajapuolella on tehty vastaavanlaiset vastuullisuuskriteerit, jotka ovat luettavissa Työterveyslaitoksen Reiluuden mallit alustatyössä -hankkeen loppuraportista. Työnantajapuoli näkee vastuunjaon eri tavalla.
– Työnantajat kokevat, että yhteiskunnan tulisi ottaa enemmän vastuuta reiluudesta kuin mitä työntekijäpuoli ajattelee. Sen sijaan tutkijoista ja ammattiliitoista koostuva Fairwork ajattelee, että alustat ovat ne, jotka kantavat vastuuta työn tekemisen reiluudesta ja vastuullisuudesta, sanoo REITA-hankkeen projekti- ja tutkimuspäällikkö Laura Seppänen Työterveyslaitokselta.

Reiluus alustoilla konkretisoituu neljässä asiassa, joita ovat vastuullisuus, läpinäkyvyys, oppimismahdollisuudet ja hyötyjen oikeudenmukainen jakautuminen.

Palkkion koko voi huijata

Alustatyön välittämisen voi järjestää monella tavalla. Ajatuksena on se, että reiluus määräytyy eri tavalla riippuen siitä, mikä kunkin alustan oma organisointi- ja liiketoimintamalli on. Reiluusteemoina ovat muun muassa palkkio ja sopimukset, tiedonsaanti sekä vastuut ja vuorovaikutus. 
– Alustatyössä on tärkeää, että palkkio on sellainen, että se vastaa käsitystä alakohtaisista minimipalkkioista. Sen tulee olla tekijälle järkevän suuruinen senkin jälkeen, kun hän on maksanut siitä yrittäjälle kuuluvat maksut, kuten yrittäjäeläkevakuutuksen, johon sisältyy muun muassa sosiaaliturvamaksu. 
Seppänen huomauttaa, että monesti alustatyöntekijä voi ajatella saavansa tarjolla olevasta työstä erittäin hyvää korvausta, vaikka loppujen lopuksi niin ei ole.
– Alustatyön palkkioita katsottaessa unohdetaan, että palkkatyösuhteessa palkan maksaa työnantaja, ja tällöin myös työnantaja osallistuu muun muassa sosiaaliturvamaksujen maksamiseen. Alustatyössä tekijä on usein yrittäjän asemassa, jolloin hänen maksettavakseen koituu kuluja, jotka työsuhteessa ollessa hoitaa työnantaja.

Lisää läpinäkyvyyttä ja selkeyttä

Jotta työ täyttäisi reilun työn kriteerit, sen tulee olla läpinäkyvää.
– Koska alustat, tehtävät ja organisaatiot ovat erilaisia, tekijälle tulee antaa selkeästi ja riittävästi tietoa siitä, mitä häneltä odotetaan, miten täällä toimitaan ja mitkä ovat työntekijän oikeudet ja velvollisuudet.
Seppäsen mukaan myös alustatyön tekijän hyvinvointinäkökulma tulee ottaa huomioon. Perinteisesti yrittäjyydessä työntekijän terveys ja työhyvinvointi ovat olleet yrittäjän vastuulla, mutta alustatalous tuo uudenlaisen ajatuksen siihen, millaista yrittäjyys on.
– Yrittäjyyden viisi kriteeriä eivät välttämättä riitä enää määrittämään sitä, kenelle mitkäkin vastuut kuuluvat. Onkin erittäin tärkeä ja hyvä kysymys, että kuka järjestää ja miten työhyvinvoinnin silloin, kun työskennellään alustoilla. Alustatalous saattaa vaatia tämän selkiyttämiseksi yrittäjien sopimuksien ja niitä säätelevien lakien uudelleentarkastelua, Seppänen sanoo. 

Lue lisää Työterveyslaitoksen REITA-hankkeesta osoitteesta https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/reilu-tyo-alustoilla-reita

Teksti: Maiju Korhonen, viestintäasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu